Tänään aloitan oman blogini. Olen pitkään aikonut aloittaa kirjoittamisen, ja olen ylpeä itsestäni että tänään sain aikaiseksi tämän tehdä :)

Meillä on sairastettu tosi paljon nyt viime viikkoina. Tyttö on ollut jo kohta kaksi viikkoa koulusta pois, hänellä on paha keuhkoputkentulehdus, astmaatikkoja olemme tytön kans molemmat,niin helposti flunssassa sitten tulee tällaine pahempi vaihe. Saimme maanantaina antibiootit, pikkuisen on jo parempi ja toivottavasti kouluun jo pääsisi huomenna,tai viimeistään perjantaina. Minullakin oli viime viikolla tosi paha vatsaflunssa. Menin niin huonoon kuntoon, että jouduin tiputukseen =(. En toivo kellekään sellaista!

Minulla on yleiskunto heikentynyt todella paljon viime vuosien aikana, kun olen joutunut tähän selkä./ lääke helvettiin. Kipulääkearsenaalini on aivan kamala! Joudun syömään lähes 30 tbl päivässä, joka on niin kamala määrä, etten totu siihen ikinä itsekään. Kärsin todella paljon lääkkeiden sivuvaikutuksista mutta kipuja ne ei taho viedä pois. Olen monesti anestesialääkäreiltä kysellyt, että miksi ihmeessä minun pitää näitä myrkkyjä syödä, kun ne ei edes auta,niin kuulema se on sellainen juttu, että lääkkeet ei minun tilaanteessa viekään täysin kipuja pois, vaan vähän lieventää niitä.Prosentuaalisesti n. 15-25% kuulema vievät kokonaiskivunmäärästä.No, se nyt saattaa pitää paikkaansa..

Selvennän hieman tätä selkäsairauttani, eli olen jo yli 10 vuottta sitten eka kerran "tipahtanut",ku jalat meni alta. SIlloin asuin pikku paikkakunnalla Oulujokilaaksossa ja terveyskeskuksessa ei minua otettu 18 vuotiaana todesta vaan määrättiin vain voimakkaita lääkkeitä enkä ikinä päässyt mihinkään magneettikuvauksiin. SItä jatku vuosikausia,että aina välillä jalat vaan lähti alta,kun kipu oli niin sanoinkuvamaton,mikä selästä jalkoihin tuli. Fysioterapiat ja lääkkeet ei purreet. Sitten vuonna 2005 kun olin jo muuttanut Muhokselle,missä asumme edelleen,niin olin niin pahassa kunnossa jo selkäni kanssa,että täällä oma lääkärini laittoi heti kiireellisen lähetteen magneettikuviin. Viikko siitä, kun olin lääkärissä käynyt, olin leikkauspöydällä. SIttenpä se ei mennyt ihan putkeen...elimme siis toukokuuta -05 kun eka leikkaus tehtiin. Sillon leikattiin kahdesta nikamanvälistä isot pullistumat, ne oli painaneet kokoajan hermoja pahasti. Meni pari viikkoa leikkauksesta,kun kotona ihmettelin,että miksi minulla tikkuilee vasen jalka niin pahasti..? Ajattelin sen johtuvan siitä, kun vihdoinkin oli hermot päässyt puristuksista. SItten lähdin lääkäriin eräänä päivänä, kun maha tuli niin kipeäksi, ajattelin,että johtuisiko se lääkkeistä.Kävelin oman lääkärini huonetta kohti, kun hän huusi jo kaukaa, että: "mitä sinä oikein läpsytät, tule äkkiä tänne"! Ajattelin, että nytkö se on pimahtanut,mitä se oiken tarkoitti!

Sitten,ku pääsin lääkärini huoneeseen,hän käski heti kävellä kantapäillä. No eipä pitänyt vasen jalka yhtään alla ja lääkärini totesi,että on vasemman pohjehermon halvaus. Kiva Kiva. Eka leikkauksesta oli kulunut päivää vaille tasan viisi viikkoa. Ja niinpä olin taas leikkuupöydällä.

Toipuminen oli kamala aja kivut aivan hirveät edelleen. Lääkkeet vain voimistui ja puolen vuoden päästä olin taas leikkauksessa, sillä kertaa oli isompi leikkaus, kun jäykistivät kaksi nikamanväliä. Se oli hirveää. Ja toipuminen oli todella vaikeaa. Ja juuri,kun oli toipuminen päässyt vauhtiin keväällä 2006(leikkaus oli tammikuussa-06),niin kuin salama kirkkaalta taivaalta, lähtikin oikea jalka yhtäkkiä alta ja kipu oli aivan liian tuttua...! Ja taas mentiin leikkauspöydälle.

Se oli kaamea vuosi. Ja mitä on jäljellä, kaameat kivut edelleenkin ja kourallinen lääkkeitä. Kukaan ei ole ottanut pysyvästä halvauksesta vastuuta ja homma ei etene mitenkään.Maksa alkaa olemaan jo niin arvilla lääkkeistä. On kokeiltu kaikenmaailman takajuostestimulaattoria,mistä ei ollut mitään apua, leikkausarpia vaan turhaan mahaan,kylkiin ja selkään lisää. Se asennettiin lokakuussa -07 ja otettiin kesällä -08 poissa turhaan sisuksista roikkumasta. Alkusyksystä olin KAKSI KUUKAUTTA sairaalassa ja tutkivat ja kuvasivat ja kaikkea,mutta ei kukaan edelleenkään alkanut millekään. LÄhdin kotiin niin,että oli taas puolenkymmentä eri pilleriä määrätty. Sairaus on siis välilevynrappeumasairaus ja se on etenevä.

Odottelen siis ihmettä ja toivon, että sellainen tapahtuisi:).

Toivon vain, että omalle lapselle ei sellaista sairautta tule,koska se on perinnöllinen ja sitten jos aloittaa varhain fyysisesti raskaat työt(olen itse aloittanut jo aivan nappulana enoni juustoleipätehtaalla pakkaamossa,missä tehdään todella raskasta työtä) ja jos on loukkaantumisia ollut lapsena, minä olen ratsastanut 6-vuotiaasta saakka ja on hevosten kanssa ollut tosi paljon onnettomuuksia. Kaikki nämä kun on perintötekijän kanssa,niin soppa on valmis.

 

Mutta Joulua odotamme innolla ja nyt kun saa olla kotona, tulee leivottua aivan ihania juttuja :).

Haluan jakaa parhaimmat maut muiden kanssa ja laitan heti alkuun pari  reseptiä, joita olen itse testannut ja totesin, että näitä kannattaa ehdottomasti laittaa Joulupöytään:

JOULULIMPPU

Tästä taikinasta tulee 3 kpl

7,5 dl piimää (olen käyttänyt AB piimää)
50g hiivaa
1dl siirappia
1 rkl suolaa
1,5 tl fenkolia
1,5 tl anista
0,5 tl pomeranssinkuorta
n.8dl ruisjauhoja
n.8dl vehnäjauhoja
 
voiteluun: n.1/4 dl siirappia ja saman verran vettä
 
1.Lämmitä piimä kädenlämp. ja liuota siihen sitte hiiva ja mausteet, sekoittele hyvin
2. Alusta taikina jauhoilla ja vaivaa ja kohoita sitten kaksinkertaiseksi.
3. Leivo taikinasta 3 limppua jauhoitetulla pöydällä. Muotoile taikinasta pötkö ja leikkaa kolme samankokoista palaa ja niistä sitten muotoile pöydällä limput. Laita limput leivinpaperilla päällystetylle pellille ja vielä liina päälle ja kohota vielä hyvin.
4. Paista 200 asteisessa uunissa n.30 minuuttia. Ennen kun limput ovat kypsiä, ota ne uunista ja sivele siirappivedellä, toisen kerran sivele heti, kun otat ne kypsinä uunista pois.

 

JOULUN KAHVIKAKKU

100g taloussuklaata(mie käytän yleensä pandan tummaa suklaata, halvempaa ja aivan yhtä hyvää)
100g pehmeitä aprikooseja
1 punainen mieto chili(ei pakollinen,ite en laittanu)
1 appelsiini(1rkl kuoriraastetta ja 1dl mehua, mie laiotin rielusti enemmän kuoriraastetta,ku tykkään appelsiinin mausta niin palijo=)
3dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
1tl kanelia
1tl inkivääriä
3 kananmunaa
1,5 dl fariinisokeria(käytin tavallista sokrua,ku ei ollu tumma, niin hyvä tuli silläki)
1 dl juoksevaa margariinia
 
Vuoka voidellaan margariinilla ja voi "jauhottaa"millä haluaa; mantelirouheella,kookoshiutaleilla, suklaarouheella, korppujauholla tms.
 
1.Leikkaa suklaa karkeeksi rouheeksi ja aprikoosit pieniksi kuutioiksi. HIenonna chili, ku siemenet on otettu poissa, RAasta appelsiinin kuori, pese eka hyvin fairyvedellä ja kuivaa ja purista mehut appelsiinista. Mausta appelsiininmehu kuoriraasteella ja chililla.
2. Sekoita vehnäjauhoihin keivinjauhe ja mausteet. Voitele pitkänmallinen kakkuvuoka(käy tietty tavallinen kahvikakkuvuokaki,ite käytin tupperin silikoni vuokaleipävuokaa).
3.Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi.Sekota vaahtoon jauhot+mausteet hiljokseen, sitten suklaa-aprikoosiseos ja appelsiininmehu ja rasva.
4.Kaada kakkutaikina vuokaan,paista 175 asteessa uunin alatasolla n.45 min.(uunista tietenni riippuu paistoaika, meidän uunissa paistoaika oli yli 50min.)
Anna kakun jäähtyä ja kumoa.

 

SUOSITTELEN LÄMPIMÄSTI !

Laitan lisää ohjeita heti, kun olen taas testannut uusia Jouluherkkuja =).